Ko-Yon Games

Tässä yksi osoitus opiskelijaelämän mielettömyydestä täällä, vuoden odotetuin urheilutapaus Ko-Yon Games 2011! Viime viikonloppuna jokainen Korea Universityn opiskelija tunnusti punaista eli pukeutui yliopiston logolla varustettuihin T-paitoihin ja takkeihin kannustustarkoituksessa. Anniinan kanssa virittäydyttiin otteluhenkeen jo edeltävällä viikolla hyräilemällä ”Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat...”.




Ko-Yon pelit pelataan kerran vuodessa Korea Universityn ja Yonsei Universityn välillä ja kilpailulajeja on viisi: pesäpallo, koripallo, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo ja soccer. Pelit pelattiin perjantain ja lauantain aikana. Perjantain pelit alkoivat klo 11 pesäpallolla. Hyvin pian osasto Finland ymmärsi, että peleillä ei ole juuri mitään tekemistä urheilun kanssa –ultimate tarkoitus on yhteishengen nostatus ja opiskelijaidentiteetin rakentaminen. Stadion oli jaettu Korea Universityn kannattajien ja Yonsein kannattajien kesken –KU punaisissa ja Yonsei sinisissä. Molemmilla kannustusjoukoilla oli omat kannustusrallatukset ja tarkoin suunnittelut koreografiat. (In fact, meille järjestettiin pelejä edeltävällä viikolla luento ”Cheering Orientation”, jossa näitä kyseisiä koreografioita olisi päässyt harjoittelemaan.)



Pesäpallostadioni ja Yonsein fanikatsomo.



Hockey, hockey!



Team Finland.

Pelejä seuratessa ei voinut olla pohtimatta kahta korealaisuuteen kuuluvaa asiaa: yhteisöllisyyttä ja omistautumista. Punainen ja sininen massa tanssi ja lauloi taukoamatta tuntien ajan. Siis sanoinkuvaamaton yhteiskaanon! Pelien seuraaminen oli välillä jopa hieman haastavaa, koska seitsemän eri koreografian opettelemiseen kului oma aikansa. Toinen asia on omistautuminen, pelikenttien sankarit (niin, tyttöjen pelejä ei pelattu) ovat aloittaneet urheilu-uransa todennäköisesti kävelemään opittuaan. Opiskelupolun aikana tieltä väistyvät englannin kieli ja monet muut aineet kun tulevaisuuden lajiosaajia koulutetaan. Tämä tuntuu pätevän täällä moneen asiaan: pyri olemaan paras siinä, mitä ikinä teet!






Tunnelmia kisakatsomosta.

Lauantain päätöslajina toimi jalkapallo, joka määräsi voiton Korea Universitylle! Jee! Vaikka voitontanssit tanssittiin heti stadionilla, tajusin vasta myöhemmin, että voitto ei ollu kuitenkaan mikään "big deal". Illalla täällä meidän kotikadulla Anam Streetillä Korea Universityn alumnit tarjosivat nykyisille Tylypahkan kasvateille ilmaiseksi sapuskaa ja sojua. 20-30 ravintolaa oli auki yöhon asti, ja alumnit nostalgioivat sojun juonnin lomassa omia muistojaan opiskeluajoilta 70- ja 80-luvuilta.



Mää, alumni vuodelta -72 ja Andrea.

Grillatun kanan äärellä tutustuttiin myös korealaisiin opiskelijoihin, ja pikkuriskillä vitsailin, että oikeastaan tykkäisin sinisestä väristä enemmän ja siksi olisin huomattavasti potentiaalisempi Yonsein kannattaja. No, noin 5 sekunnin päästä olin ylpeä sinisen Yonsei-paidan omistaja! Paidan laukusta kaivanut tyttö kertoi opiskelevansa Yonseissa, mutta vaihtaneensa illaksi Korea Universityn paitaan, koska tuli juhlimaan meidän kadulle. Normikäytäntö: kannustuspaitojahan vaihdellaan.. Kuinhan halukkaasti Kärppien kannattaja vaihtaisi pelipaitaa HIFK:n kannattajan kanssa? Täällä sillä mitä joukkuetta tai yliopistoa kannustaa ei ole juuri niinkään väliä, kunhan kannustaa eli kuuluu ryhmään.